FLAGGAN

Visa mig vad du flaggar med… Det är otroligt många budskap som förmedlas via det tygstycke som hänger i ändan av en flaggstång. En vanlig blåvit Finlands flagga väcker inte lika många frågor som en röd med gult kors. Gösta von Wendt har lanserat den här flaggan som en flagga för Svenskfinland. Gult och rött är färger som finlandssvenskarna av hävd har lagt embargo på, berättar historikern Henry Rask. Därför tror många att de flaggar finlandssvenskt när de hissar en gulröd vimpel på sommarstugan. Men gult och rött är landskapsfärger både i Egentliga Finland och Österbotten. Så en viss förvirring råder när vi blandar in både språk och geografisk hemvist i valet av vimpel.

På Åland är det lättare. Där har man en officiell flagga som togs i bruk år 1954. – Den symboliserar frihet för mig, säger Sylvia Sundström på Kökar. Professor Siv Björklund vid Åbo Akademi I Vasa tror inte på flaggor för att signalera identitet. I stället tycker hon att finlandssvenskarna ska bjuda in den finsktalande majoriteten på språkbad i sitt svenska rum och göra allas vardag mera tvåspråkig. Långfilm Productions 2018

Näytä millä liputat… On uskomatonta kuinka monta viestiä välität sillä kangaspalalla, joka lipputangon päässä roikkuu. Siniristilippumme ei herätä lainkaan yhtä monta kysymystä kuin lippu jonka punaisella pohjalla on keltainen risti. Gösta von Wendt on lanseerannut tämän lipun “Svenskfinlandin” lipuksi. Keltainen ja punainen väri on historiallisesti ne värit jotka suomenruotsalaiset ovat itselleen omineet, sanoo historioitsija Henry Rask. Tästä johtuen monet luulevat liputtavansa suomenruotsalisesti nostaessaanpunakeltaisen viirin lipputangon salkoon kesämökillään. Mutta punakeltainen väriyhdistelmä on maakuntavärit sekä Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Näin ollen voidaan sanoa että määrätynlainen hämmennys on valloillaan kun sekoitamme sekä kielen että maakunnallisen kotipaikan viirin valinnassa.

Ahvenanmaalla asia on yksinkertaisempi. Siellä on virallinen lippu, joka otettiin käyttöön vuonna 1954. “Minulle se edustaa vapautta” sanoo Sylvia Sandström Kökarista.Professori Siv Björklund Åbo Akademista Vaasassa ei usko lippujen käyttöön kun halutaan viestiä identiteettiä.Sen sijaan hänestä suomenruotsalaisten tulisi kutsua suomenkieltä puhuvan enemmistön kielikylpyyn niin kutsuttuihin ruotsinkielisiin huoneisiin (Svenska rum) ja tällä tavalla tehdä kaikkien arki kaksikielisemmäksi. Långfilm Productions 2018